Hutcodelta Mimmit koodaa -yhteisön Vaalit. Valta. Teknologia. -tapahtumaan osallistui web-kehittäjä Jenny. Tapahtuma järjestettiin verkossa, joten mukaan pääsi omalta työpisteeltä käsin. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja alan muutoksesta, vallan jakautumisesta ja käytöstä, sekä tulevaisuuden osaamistarpeista. Tekoäly oli kantava teema koko tapahtuman ajan, ja siitä käytiin runsaasti keskustelua myös mm. streamin chatissa.

Mikä on Mimmit koodaa? 

Mimmit koodaa on vuonna 2018 alkunsa saanut ohjelma ja yhteisö, joka tuo naisia teknologia-alalle. Se on tähän mennessä tuonut alalle yli tuhat naista ja koonnut ympärilleen 12 000 hengen yhteisön. Tapahtumissa aloittelijat, konkarit ja uranvaihtajat kohtaavat toisensa ja alan yritykset samalla alustalla, ja osallistuminen on maksutonta.

Tekoäly on jo monen toimialan arkea 

Yksi päivän parhaista puolista oli puheenvuorojen monialaisuus. Puhujia oli IT-alan eri tehtävistä ja toimialoilta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalta, kaupan alalta sekä data-analytiikasta. Jokaisella oli omasta työstään kerrottavaa siitä, miten tekoäly on jo muuttanut tapaa tehdä töitä.

Myös huolia nostettiin esiin erityisesti chatin puolella. Tekoälyn turvallisuus ja ympäristövaikutukset, erityisesti datakeskukset, puhuttivat. Teknologiaa rakennetaan ja käytetään isossa mittakaavassa, joten vastuullisuuden pitää kulkea mukana alusta asti.

True full stack on mahdollista, mutta ihmistä tarvitaan 

Tekoälyn avulla yksi kehittäjä voi tehdä aiempaa suuremman osan koko ohjelmiston rakentamisesta, eli true full stack on käytännössä mahdollista. Puheissa muistutettiin kuitenkin, että ihmisen asiantuntijuus on silti tärkeää. Ilman sitä riskinä on tuottaa niin sanottua AI-sloppia, eli ulkoisesti toimivaa mutta huonosti harkittua ja laadultaan heikkoa tuotosta. Tällaista ratkaisua on myös vaikea kasvattaa isommaksi tai kehittää eteenpäin, kun käyttäjämäärät ja vaatimukset kasvavat.

Erilaisia käyttötapoja 

Tekoälyä ei tarvitse käyttää vain koodin ja sisällön generoimiseen, vaan se soveltuu työn avuksi myös muualla, esimerkiksi dokumentaation generoinnissa, kumiankkana tai mentorina.

Tekoälyavusteisesti voi generoida kehityksen alusta asti dokumentaatiota, joka auttaa niin ihmisiä kuin tekoälyä itseään ymmärtämään kehitettyä palvelua tai tuotetta paremmin. Hyvä dokumentaatio on aina myös ihmisen auditoima.

Tekoälyä voi käyttää myös ns. kumiankkana (eng. rubber duck, tai rubber duck debugging). Se on ohjelmistokehityksessä käytetty ongelmanratkaisumenetelmä, jossa koodi selitetään rivi riviltä ääneen elottomalle esineelle, kuten kumiankalle, jotta virheet löytyvät ja voidaan korjata. Vastaus voi löytyä jo ongelmaa selittäessä eikä tekoälyltä tarvitse edes pyytää vastausta.

Tekoäly sopii myös uuden oppimiseen. Se voi toimia eräänlaisena mentorina, kun opetellaan uusia ohjelmointikieliä, tutkitaan olemassa olevaa arkkitehtuuria ja toteutusta, tai kehityksessäkin voi pyytää tekoälyä ohjaamaan oikeaan suuntaan pelkän oikean vastauksen sijaan. Kun tekoälyltä kysyy, miksi jokin ratkaisu toimii, se voi kehittää myös devaajan omaa intuitiota.

Perusteita ei skipata 

Päivän anti tiivistettynä:

• Älä skippaa perusteita. Ne auttavat ymmärtämään, mitä tekoäly oikeasti tekee.
• Käytä tekoälyä, mutta kysy aina ensin miksi.
• Älä luota sokeasti. Tarkista ja ymmärrä, mitä olet saamassa.
• Muista business alignment. Tekniikan pitää palvella liiketoiminnan tavoitteita.
• Nopea toteutus ennen pelkkää syntaksia. Ongelmanratkaisu ja ripeä toteutus painavat enemmän kuin syntaksin ulkoa osaaminen.

Viesti sopii hyvin myös Hutcoden arkeen. Claude tehostaa työtämme. Ymmärrys siitä, mitä ja miksi ollaan tekemässä säilyy edelleen devaajillamme.

Lue lisää tapahtumasta Mimmit koodaa -sivustolta. Suositeltavaa tutustua myös tapahtumien tallenteisiin heidän YouTube-kanavallaan.