AI säästää myös rahaa – ei vain aikaa
Tekoälyn hyötyjä mitataan usein sillä, mitä kaikkea se osaa tehdä. Minusta paljon kiinnostavampi kysymys on, kuinka paljon aikaa se vapauttaa tekemään jotain muuta. Sillä yritysmaailmassa ajalla on yleensä myös hintalappu.
Olen viime aikoina törmännyt LinkedInissä melko korkealentoisiin tekoälyjulkaisuihin. AI ratkaisi matemaattisen ongelman, jota tutkijat ovat pohtineet vuosikymmeniä. AI kehitti kokonaisen sovelluksen muutamassa minuutissa. AI teki sitä ja tätä.
Hienoja saavutuksia varmasti, mutta monelle yrittäjälle ja työntekijälle tekoälyn suurin hyöty löytyy paljon arkisemmista asioista.
”Kuinka monta tuntia yrityksessäsi käytetään joka viikko työhön, jonka AI voisi tehdä minuuteissa?”
Yksi käyttää tekoälyä tarjousten kirjoittamiseen, toinen tarjouspyyntöjen analysointiin. Kolmas etsii tietoa verkosta, neljäs yhdistää Excel-raportteja ja viides antaa tekoälyn hoitaa rutiinitehtäviä, joihin ennen kului tuntikausia.
Yksittäiset säästöt eivät välttämättä kuulosta kummoisilta, mutta kun niitä alkaa kertyä joka päivä, puhutaan jo merkittävistä määristä työaikaa.
Mitä yksi säästetty työtunti oikeastaan maksaa?
Otetaan yksinkertainen esimerkki.
Yrityksessä viisi henkilöä käyttää kukin tunnin päivässä tehtäviin, joita tekoäly voisi nopeuttaa puolella tunnilla.
Se tarkoittaa yhteensä 2,5 tuntia säästettyä työaikaa päivässä. Kahdessakymmenessä työpäivässä säästöä kertyy 50 tuntia kuukaudessa.
Jos yhden työtunnin kokonaiskustannukseksi arvioidaan 40 euroa, puhutaan 2 000 euron kuukausittaisesta työajan arvosta. Vuodessa summa on jo 24 000 euroa.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että yrityksen pankkitilille ilmestyisi automaattisesti 24 000 euroa lisää rahaa. Mutta se tarkoittaa, että sama henkilöstö pystyy käyttämään 600 tuntia vuodessa johonkin muuhun.
”Jos AI vapauttaisi yrityksessäsi 600 työtuntia vuodessa, mihin käyttäisit ne?”
Ja tässä tullaan mielestäni tekoälyn todelliseen hyötyyn.
Kaikkea säästettyä aikaa ei tarvitse muuttaa kululeikkauksiksi. Sen voi muuttaa myös paremmaksi palveluksi, lisämyynniksi tai ihan vain järkevämmäksi työpäiväksi.
AI kannattaa laittaa töihin sinne, missä aikaa kuluu
Yrityksissä on yllättävän paljon tekemistä, jota kukaan ei varsinaisesti halua tehdä, mutta joka jonkun on kuitenkin hoidettava.
Ajatellaan vaikka tarjouspyyntöä. Asiakas lähettää pitkän dokumentin liitteineen. Ensin pitää selvittää, mitä asiakas oikeastaan haluaa, mitkä vaatimukset ovat pakollisia, mitä dokumentteja pitää toimittaa ja mihin mennessä.
Tähän saattaa kulua useita tunteja ennen kuin varsinaista tarjousta on edes aloitettu.
Tekoäly voi käydä dokumentit läpi, nostaa esiin vaatimukset, vertailla niitä yrityksen osaamiseen ja valmistella tarjouksen rungon.
Ihmisen tehtäväksi jää edelleen tarkistaa tulkinnat, miettiä ratkaisu, hinnoitella ja päättää, mitä asiakkaalle tarjotaan.
”Miksi käyttää kolme tuntia tiedon etsimiseen, jos saman työn voisi tehdä vartissa?”
Mutta tarvitseeko ihmisen käyttää tuntikausia siihen, että hän etsii samoja asioita kymmenistä dokumenteista?
Ei välttämättä.
Samaa ajattelua voi soveltaa asiakaspalveluun, raportointiin, laskujen käsittelyyn, tiedonhakuun, markkinointiin ja moneen muuhun tehtävään.
Ohjelmistokehityksessä muutos näkyy jo selvästi
Omassa työssäni tekoälyn vaikutus näkyy ehkä selvimmin ohjelmistokehityksessä.
AI pystyy nykyään tuottamaan koodia hämmästyttävällä nopeudella. Asiat, joiden toteuttamiseen meni aiemmin tunteja, voivat syntyä minuuteissa.
Mutta se ei tarkoita, että ohjelmistokehityksestä olisi tullut ilmaista tai että kuka tahansa osaisi rakentaa toimivan tuotantojärjestelmän.
”Entä jos koodin kirjoittamisen sijaan suurin osa ajasta voitaisiinkin käyttää oikean ongelman ratkaisemiseen?”
Jonkun pitää edelleen ymmärtää, mitä ollaan tekemässä, miksi sitä tehdään ja miten kokonaisuuden pitää toimia. Koodi pitää tarkistaa, testata ja sovittaa olemassa oleviin järjestelmiin. Tietoturvasta ja ylläpidettävyydestä pitää huolehtia.
Kun koodin kirjoittamiseen kuluu vähemmän aikaa, enemmän aikaa jää itse ongelman ratkaisemiseen.
Ja se on asiakkaankin kannalta hyvä asia.
Kannattaako kaikkea edes automatisoida?
Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä kysymyksistä.
Jos jonkin tehtävän hoitamiseen menee viisi minuuttia kerran kuukaudessa, sen automatisointiin ei välttämättä kannata käyttää viittä työpäivää.
”Kannattaako viiden minuutin työ automatisoida, jos siihen kuluu viisi työpäivää?”
Mutta jos sama tehtävä toistuu kymmeniä kertoja viikossa ja vie joka kerta 15 minuuttia, tilanne on aivan toinen.
Ennen automatisointia kannattaa kysyä muutama yksinkertainen kysymys:
- Kuinka usein tehtävä toistuu?
- Kuinka kauan siihen käytetään aikaa?
- Voiko tekoäly hoitaa tehtävän kokonaan vai ainoastaan auttaa sen tekemisessä?
- Paljonko automaation rakentaminen, käyttö ja valvonta maksavat?
- Mitä tapahtuu, jos tekoäly tekee virheen?
Viimeinen kysymys on erityisen tärkeä. Jos säästetään kaksi tuntia työaikaa, mutta käytetään seuraavana päivänä kuusi tuntia tekoälyn tekemien virheiden korjaamiseen, säästö jäi aika laihaksi.
Aina ei tarvita edes AI-agenttia
Tekoälykeskustelussa puhutaan nykyään paljon agenteista, jotka suorittavat tehtäviä itsenäisesti, käyttävät eri järjestelmiä ja tekevät päätöksiä.
Niillekin on paikkansa.
Mutta iso osa yritysten ajansäästöstä on saavutettavissa jo nykyisillä tavallisilla tekoälytyökaluilla.
Ei tarvitse rakentaa monimutkaista järjestelmää, jos työntekijä voi jo nyt säästää puoli tuntia päivässä käyttämällä tekoälyä järkevästi.
Jos taas tehtävä toistuu säännöllisesti ja siihen liittyy useita järjestelmiä, voidaan miettiä automaatiota tai agenttia.
Tärkeintä ei ole se, kuinka hienoa teknologiaa käytetään, vaan se, ratkaiseeko se oikean ongelman.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä ensimmäiseksi?
Minä aloittaisin aika yksinkertaisesti.
Pyytäisin työntekijöitä kirjaamaan viikon ajan ylös tehtävät, jotka ovat toistuvia, hitaita tai turhauttavia. Ei tarvitse tehdä mitään massiivista selvitystä.
Sen jälkeen katsoisin, mitkä tehtävistä voisi hoitaa tekoälyn avulla nopeammin.
”Mitä yrityksesi voisi saavuttaa, jos työntekijöillä olisi joka päivä puoli tuntia enemmän aikaa?”
Valitsisin pari helpointa kokeiluun ja mittaisin, säästyykö niissä oikeasti aikaa. Samalla tarkistaisin, ettei työn laatu kärsi ja että käytettävät tiedot pysyvät turvassa.
Jos tulokset ovat hyviä, käyttöä voi laajentaa.
Yrityksen ei tarvitse ensimmäiseksi investoida kymmeniä tuhansia euroja AI-strategiaan. Joskus riittää, että kokeillaan yhtä työkalua yhteen oikeaan ongelmaan.
Ajan säästäminen ei ole itseisarvo
Lopulta tekoälyn arvo ei mielestäni ole siinä, että saamme tehtyä entistä enemmän asioita entistä nopeammin.
Arvo syntyy siitä, että voimme käyttää aikamme paremmin.
Yrittäjä voi käyttää säästyneen ajan asiakkaisiin, myyntiin tai liiketoiminnan kehittämiseen. Asiantuntija voi keskittyä työhön, jossa hänen osaamistaan oikeasti tarvitaan. Ja joskus on ihan hyvä, jos työpäivä päättyy tuntia aikaisemmin.
Tekoälystä puhutaan paljon tulevaisuuden teknologiana. Mutta sen avulla voi säästää aikaa jo tänään.
Ja kun aikaa säästyy, säästyy usein myös rahaa. Tai parhaassa tapauksessa samalla ajalla tehdään enemmän kauppaa.
Ehkä kannattaisikin kysyä tekoälyltä hieman useammin: Mitä semmoista teen tänään, mihin minun ei oikeastaan tarvitsisi käyttää näin paljon aikaa?
HUTCODE / AI-SÄÄSTÖLASKURI
Paljonko AI voisi säästää yrityksesi aikaa ja rahaa?
Tekoälyn hyöty ei ole pelkästään siinä, mitä kaikkea se osaa tehdä. Suurin hyöty syntyy usein säästyneestä työajasta. Kokeile laskurilla, kuinka paljon tekoäly voisi vapauttaa yrityksesi resursseja.
Kokeile vapaasti. Yhteystietoja ei tarvita.Esimerkit ovat havainnollistavia skenaarioita, eivät lupauksia todellisesta säästöstä.
01 Miltä arkenne näyttää?
Muokkaa työvuoden oletuksia
AI:N VAPAUTTAMAN TYÖAJAN ARVO
24 000 €
vuodessa, laskennallisesti
Laskelma kuvaa säästetyn työajan laskennallista arvoa. Todellinen taloudellinen hyöty riippuu siitä, miten vapautuva aika hyödynnetään ja mitä AI-ratkaisun käyttöönotto ja ylläpito maksavat.
02 Aikaa tärkeämpään
Vertailuoletus: 1 600 tuntia / henkilötyövuosi. Kyse on vapautuvasta työajasta.
Työpäivä ennen ja jälkeen
Koko tiimi yhteensä · oletus 7,5 h / henkilö / päivä
↗ Vapautuva työaika
SEURAAVA ASKEL / IHMISELTÄ IHMISELLE
Haluaisitko muuttaa nämä tunnit oikeaksi hyödyksi?
Hutcode auttaa yrityksiä tunnistamaan, missä tekoälystä on oikeasti hyötyä. Rakennamme AI-ratkaisuja, automaatioita ja agentteja, jotka helpottavat arkea ja vapauttavat aikaa tärkeämpään tekemiseen.
Yhteydenotto on vapaaehtoinen eikä sido sinua mihinkään.
